Onko nyt lama?

Kun työt vähenevät, lomautusjaksot pitenevät, uusien töiden löytäminen on vaikeaa ja rahat eivät riitä, moni kysyy, onko nyt lama?

Mediat ja talousviisaat muistuttavat, että "nyt ei ole lama, pieni taantuma vain", vaikka tosiasiassa Suomi on vajonnut syvään lamaan.

Kuva 1: Lamassako nyt ollaan?

Mikä on lama?

Lama on valtion taloudellinen tila, jossa talousalueella koetaan merkittävää ja pitkäaikaista taloudellisen hyvinvoinnin heikkenemistä.

Miksi lama on huono asia?

Lama lisää heikko-osaisuutta, taloudellista eriarvoistumista, huonovointisuutta, häiriökäyttäytymistä ja vaikuttaa kansaan negatiivisella tavalla, pitkälle tulevaisuuteen.

Mistä tietää, että on lama?

Lama määritellään mm. seuraavien mittareiden mukaan:

1. Taloudessa on pitkäaikainen laskusuhdanne
2. BKT (bruttokansantuote) laskee merkittävästi
3. Työttömyys kasvaa
4. Kulutus ja investoinnit vähenevät
5. Yritysten konkurssit lisääntyvät
6. Julkisen talouden tulot pienenevät
7. Deflaatio ja inflaation hidastuminen

Valtioneuvoston sivuilla on alivatiosihteeri Elina Pylkkäsen artikkeli, joka on otsikoitu "Laman arkikokemus näkyy työttömyytenä". Artikkeli kertoo hyvin laman alkuvaiheen arkeen välittyvistä kokemuksena ja antaa samalla selkänojaa väitteille, joiden mukaan Suomi todella on lamassa, jakaahan tämän mielipiteen myös valtioneuvosto.

1. Talouden pitkäaikainen laskusuhdanne

Suomen talous ei ole kasvanut kohta 20 vuoteen. Tätä voidaan pitää pitkäaikaisena talouden laskusuhdanteena.

Muina merkkeinä voidaan pitää mm. jäljempänä käsiteltävää pitkäaikaistyöttömyyden korkeaa tasoa ja valtavaa nuorisotyöttömyyttä.

2. BKT:n lasku

Suomen BKT on laskenut vuosina 2023 ja 2024.

• 2023: BKT supistui -0,9%
• 2024: BKT supistui -0,1%
• Q1 2025: BKT muutos 0%

BKT:n muutos on pieni, mutta se tapahtuu todella pitkällä ajalta. Media esittelee kilvan ekonomisteja, jotka kertovat ylpeästi taitojaan esitellen, "ettei nyt ole lama, koska BKT on laskenut vain hieman". He jättävät jostkin syystä täysin huomioimatta Suomen bruttokansantuotteen pitkäaikaisen todella heikon kehityksen ja sen seikan, että vaikka BKT laskee vuositasolla vähän, se laskee useina vuosina peräkkäin. Tämä on selvä laman merkki.

Suomen bruttokansantuotteen kehityksestä kertovasta kuvaajasta 1 voidaan havaita, ettei Suomi ole tavoittaneet vielä edes vuoden 2008 tasoa. Olemme jääneet pahasti kehityksestä jälkeen. Niin älytöntä kuin jatkuva hintojen nousu onkin, ainoa keino suojata omaa leivässä pysymistämme on pysyä BKT:n kehityksessä vähintään muiden maiden matkassa. Bruttokansantuote on kuin juoksukisa siitä, kuka saa parhaat palkintorahat ja kuka jää ilman. Nyt olemme kisassa häviöllä.

Kuvaaja 1: Suomen BKT asukasta kohti. Lähde: Tilastokeskus.

3. Työttömyys kasvaa

Sekä lyhytaikainen työttömyys että pitkäaikaistyöttömyys kasvavat Suomessa. Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi yli 34000 henkilöllä vuoden takaiseen verrattuna (Lähde: Työmarkkinatori). Työttömyyden (työttömyys kestänyt yli 12kk) lisääntyminen on Suomessa pitkäaikainen ilmiö, jota yksikään Hallitus ei ole 20 vuoden aikana onnistunut ratkaisemaan. Pitkäaikaistyöttömien poikkeuksellisen korkeaan määrään on Suomessa jo totuttu.

Työttömien syyllistämisestä on siirryttävä reaalipolitiikkaan ja ratkaistava Suomen todellinen ongelma eli liian vähäinen työpaikkojen määrä. Tämä vaatii osaamista, ymmärrystä ja kykyä saada asioita tehdyksi - kaikkea sitä mikä ei ammattipoliitikoilta onnistu.

Lyhytaikainen työttömyys (alle 12kk kestävät työttömyysjaksot) on kasvanut vuonna 2025 vuoden takaiseen verrattuna 0,8 prosenttiyksikköä (2024:9,2% > 2025:10%). Lähde: Tilastokeskus

Miesten työttömyys (11,4%) on huomattavasti yleisempää kuin naisten (8,5%) työttömyys. Sekä miesten että naisten työttömyys on kasvanut vuoden takaiseen lähes yhtä paljon: miehet 0,8%-yks., naiset 0,7%-yks.

Kuvaaja: Työttömien työnhakijoiden kokonaismäärä Suomessa. Lähde: Tilastokeskus.

Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa vauhdilla. Vuoden 2025 maaliskuussa pitkäaikaistyöttömiä oli jo 115000. Pitkäaikaistyöttömien määrä on lisääntynyt yhteensä 23600 työttömällä viime vuodesta. Lukema ylittää jo korona-ajan huippulukemat.

Syiksi pitkäaikaistyöttömyydelle on kahvipöytäkeskusteluissa tarjoiltu kansan laiskistumista ja työttömyystukien suuruutta. Vaikka tämä argumentaatio onkin purrut erityisen hyvin päättäviin poliittisiin toimijoihin, todellinen syy on kuitenkin vähenevien työpaikkojen määrä. Tähän Hallituksen tekemät työttömyystuen leikkaukset eivät auta, ne vain kurjistavat työttömäksi joutuneen kansan arkea.

Nuorisotyöttömyys kasvaa ja 15-24-vuotiaista työttömänä on 27,2%. Lukema on todella karu ja sen tulisi saada merkittävästi palstatilaa mediassa. Käytännössä nuorilla on todella suuria vaikeuksia työllistyä. Lääkkeeksi nuorisotyöttömyyteen on tarjoiltu pitkälti tukemiseen perustuvia keinoja, joilla ei ole ollut käytännössä minkäänlaista vaikutusta todelliseen työttömyyden vähenemiseen saati työpaikkoje lisääntymiseen Suomen työmarkkinoilla.

Avoimien työpaikkojen määrä vähenee ja on pudonnut ja niitä oli vuonna 2025 noin 29600 vähemmän kuin vuosi sitten. Lohdutukseksi tähän eivät enää riitä poliitikkojen tarjoamat tsemppaukset siitä, että "kyllä tämä kohta hellittää". Ilman järjestelmän merkittäviä korjausliikkeitä, yritysten määrästä riippuvainen työllisyys ei Suomessa parane.

Kuvaaja: Pitkäaikaistyöttömien määrä Suomessa. Lähde: Tilastokeskus.

KEHA-keskuksen - joka tilastoi työttömiä kattavasti - uusimmassa työllisyyskatsauksessa todetaan, että:

• Työnhakijoiden määrä nousi peräti 21 200:lla vuoden takaisesta
• Työttömiä työnhakijoita on 37 900 enemmän kuin vuosi sitten
• Avoimia työpaikkoja 14 300 vähemmän kuin edellisvuonna
• Kokoaikaisesti lomautettuja 4600 vähemmän kuin vuosi sitten

Lomautettujen määrän väheneminen kuulostaa hyvälle, mutta on seurausta kasvaneesta työttömyydestä. Osa lomautuksista on vaihtunut työttömyyteen.

Mikään ei muuta tosiasiaa, että nyt Suomen kaksi vuosikymmentä jatkuneille työmarkkinaongelmille on tehtävä tarpeelliset uudistukset. Työt loppuvat Suomesta tätä menoa lähes täysin ja työttömyys kasvaa. Nykyisillä poliittisilla toimijoilla ei ole kykyjä tehdä tarvittavia uudistuksia. He keskittyvät oman ja puolueensa kannatuksen ylläpitämiseen, eivät Suomen valtion ja sen kansalaisten hyvinvoinnin parantamiseen. Tällainen valheellinen, sirkushuveja lupaava, politiikka näyttää uppoavan äänestäjäkuntaan hyvin.

4. Kulutus ja investoinnit vähenevät

Kotitalouksien ja yritysten vähenevä kulutus kasvattaa edelleen työttömyyttä ja lisää talouden negatiivisen kierteen turbulenssia.

Yksityinen kulutus on hiipunut vuosina 2023 ja 2024. Vuonna 2025 yksityinen kulutus kasvoin 0,5% edellisvuoden loka-joulukuuhun verrattuna. Esimerkiksi korona-ajan vaikutuksesta laskenut kulttuuri- ja ravintolapalveluiden osuus, ei ollut vielä vuonna 2023 mennessä palautunut aiemmalle tasolleen. Tämä on vähentänyt merkittävästi alan työllisyyttä ja mahdollisuutta pärjätä toimintaympäristössä markkinaehtoisesti.

Investoinnit Suomeen ovat vähentyneet huomattavasti. Vuonna 2023 vähennystä oli -4,2%, vuonna 2024 investoinnit vähenivät peräti -11,5% (Lähde: VM Taloudellinen katsaus, Kevät 2024).

Julkiset investoinnit kasvoivat jälleen roimasti. Vuonna 2023 kasvua oli peräti +9,2%, vuonna 2024 vielä tätäkin enemmän 13,5%. Menojen kasvuun ovat syynä mm. puolustusmenojen nousu ja infrastruktuuriin panostaminen.

5. Yritysten konkurssit lisääntyvät

Yritysten konkurssit ovat olleet merkittävässä kasvussa viime vuosina. Esimerkiksi ennen koronavuosia konkurssiin hakeutuneita yrityksiä oli vuosittain noin 2000-2200.

Vuonna 2020 konkurssien määrä oli historiallisen alhainen, johtuen korona-aikaisten suojatoimien vuoksi.

• 2022: konkurssien määrä nousi merkittävästi ollen yli 2600
• 2023: konkurssien määrä nousi yli 3300:n
• 2024: Konkurssit lisääntyivät lähes 3500:n
• Q1 2025: tammi-maaliskussa yhteensä peräti 868 konkurssia

"Consolis Parma sulkee kolme tehdasta ja sopeuttaa toimintojaan kilpailukyvyn varmistamiseksi"

Lähde: Consolis Parma -tiedote

6. Julkisen talouden tulot pienenevät

Suomen julkisen talouden tulot ovat kyllä euromääräisesti kasvaneet, mutta suhteessa BKT:hen ne ovat laskeneet viime vuosina. Lisäksi Suomen talouden ylikulutusta paikataan runsaalla velanotolla.

Valtion tulot, ilman velanottoa, olivat:

• 2023: 72,9 mrd €
• 2024: 75,8 mrd €

Tulot ovat kutistuneet suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtio otti vuonna 2024 lisävelkaa yhteensä 12,1 mrd €, paikkaamaan ylisuuren julkisen sektorin kuluja.

7. Deflaatio ja inflaation hidastuminen

Deflaatio eli tuotteiden hintojen lasku on seurausta menekin vähentymisestä. Nousukaudella, kun tavaraa on helppo myydä, hinnat nousevat (inflaatio). Huonoina aikoina hinnat joustavat toiseen suuntaan (deflaatio).

Kyseessä ovat kuitenkin monisyiset ja -vaikutteiset aiheet. Tällä hetkellä Suomessa on koettu merkittävää hintojen nousua elintarvikekaupassa, osin heikon saatavuuden ja osin kaupan keskittyneisyyden vuoksi. Rakennusalan lama on saanut rakennustuotteiden hinnat laskuun. Rakennusalan lama onkin laajasti myönnetty tosiasia.

Suomalaiset eivät uskalla tällä hetkellä investoida ja hankia, mikä edelleen kiihdyttää lamaa.

Onko nyt lama?

Kyllä on, vaikka ei terminologisesti olekaan. Suomi on selvässä lamassa vuonna 2025. Suomi ei ole ylittänyt vuonna 2008 alkanutta talouden taantumaa, mistä ovat osoituksena talouskasvun heikkous, korkealla tasolla pysynyt pitkäaikaistyöttömyys ja kasvava valtion velkataakka.

Suomen tulee tehdä pikaisia ja suuria toimia, julkisen sektorin ylikulutuksen lopettamiseksi. Tämä tarkoittaa välitöntä tarvetta leikata - lainarahalla rahoitettavan - yli 12 miljardin euron vuosittaisen ylikulutuksen verran, valtion noin 88 mrd €:n kokonaisbudjetista.

Leikkaus tulee tehdä ensisijaisesti suoraan niistä kohteista, joissa se ei suoraan palvele Suomen kansalaisten etua, kuten yritystuista, järjestötuista, yleisradiotoiminnasta ja ulkomaanavusta. Myös suureksi paisuneen julkisen sektorin kokoa kotimaassa on karsittava reilulla kädellä ja mm. kaikkia Suomen mediaanin ylittäviä palkkoja tulee tarkastaa sekä ylimmän neljänneksen palkkojen määrää leikata. Huomiotta ei saa jäädä myöskään jatkuvasti verotusoikeutta anovaa sote-sektoria. Jokainen voi varmasti yhtyä ajatukseen siitä, että johtajia Suomessa jo riittää, nyt olisi pulaa hihat käärivistä tekijöistä.