Työttömyys ei töihin käskemällä vähene
Työttömät töihin! Loppu laiskottelulle! Näin käskien Suomen valtava työttömyysongelma nyt ei ainakaan poistu. On totta, että joukossa on järjestelmästä hyötyjiä, jopa julkisesti sillä ylpeileviä, mutta heidän vuokseen ei saa rangaista niitä, joilla on työttömyystuelle todellinen tarve. Yhtälailla on suomalaiset työmarkkinat siivottavat niitä rasittavasta ulkomaisesta työvoimasta, joka varastaa työt suomalaisilta. Työttömyys ei työttömiä kurittamalla Suomen nykyrakenteessa poistu.
Se tavallinen "oikeistolainen" laulu: "menkää töihin", lukee tämän tästä tuolla somessa. Sanoja vaikuttaa usein edustavan sinipukuisten ryhmää, ja on melko kaukana omasta aatemaailmastani. Tätä harvoin kuulee nuorempien suusta, elleivät he kuulu etuoikeutettuihin, eli helpon elämän omaaviin.
Me perussuomalaisetkin olemme saaneet osamme.
Eikä ihme, sillä onhan meillä Hallituksessa edustus ja "kakkospalli". Työttömyyskorvauksiin tehtiin tuo karmaiseva ja kouraiseva muutos juuri pahimman laman alettua. Muutoksessa ansiosidonnaisten päivien määrää vähennettiin eli työttömyyskorvauksen määrä putoaa aiempaa nopeammin. Itse asiassa se jopa romahtaa.
Itse ajattelin niinkin negatiivisesti, että tämä on kuin suoraan pääministeripuolueen pelikirjasta. Rakennusalan työntekijöihin, jotka ovat kärsineet lamasta jo vuodesta 2022 alkaen, tämä muutos kirpaisi kovaa.
Mihin töihin työttömät menisivät?
Sitä ihmettelee itseni lisäksi moni muukin. Luultavasti eniten työttömät itse. Suomessa on lama. Vaikka Hallitus vakuuttaakin talouskasvun alkaneen, olemme edelleen todella syvällä suossa.
Olen lisäksi melko skeptinen, koska konkurssiluvut ovat edelleen suorastaan karmivat. Työpaikat vähenevät yritysten myötä. Skeptisyyttäni lisää sekin, että alkavaa talouskasvua on toitotettu jo Marinin Hallituksen aikana.
Pulaa on nimenomaan työpaikoista
Oikeasti Suomessa ei ole pulaa työntekijöistä, vaan työpaikoista. Todellisista kunnon työpaikoista, jotka tarjoavat riittävän toimeentulon.
Me "milleniaalit" olemme jo selvästi haasteellisemmassa asemassa työmarkkinoilla, kuin suuret ikäluokat. Meidän jälkeen syntynyt Z-sukupolvi näyttää olevan jo pari kertaluokkaa pahemmassa jamassa. Ympärilleni katsoessani huomaan silti, että oma ikäluokkani kärsii työmarkkinoilla "korkeasta" iästään jo nyt - vain nelikymppisinä.
Politiikkaa tekevät osaamattomat
Vanha kunnon tehdastyö on uhrattu kehityksen nimissä. Korkeakoulutetut ja idealistiset poliitikot ovat vuosikymmenet jo johtaneet maatamme ajatuksella siitä, ettei tehdastyö ole tulevaisuuden "juttu" ja sen on annettu mennä. Samaan aikaan, kun puolueet ovat väittäneet olevansa työntekijöiden asialla, ne kuitenkin sallivat vientiteollisuuden romuttamisen.
Tehdastyön tilalle tarjotaan, erityisesti äärivasemmalle kallistavissa puolueissa, korkeakoulutettavan määrän rajua kasvattamista. Tämä siitä huolimatta, että houkuttelemme heille työpaikkoihin kilpailua ulkomailta. On epäreilua, että nuoret aivopestään uskomaan "monimuotoisuuteen", käytetään monivuotisen ylikoulutusputken läpi ja laitetaan kilpailemaan työpaikoista ulkomaalaisten kanssa omassa kotimaassaan. Ja nämä raukat vieläpä kannattavat juuri niitä, jotka tätä käytäntöä eniten ajavat.
Ylikoulutus on osa ongelmaa
Vasemmiston kannattajakunta on usein nuorta (eli opiskelevaa) ja korkeakoulutettua väkeä, joka usein ei helposti työllisty. Se, ettei oman alan maistereille löydy töitä, nähdään sitten kapitalistisen järjestelmän luomana ongelmana, koska "se" ei ymmärrä heidän näennäistiedealansa tärkeyttä.
Todellisuudessa he itse eivät ymmärrä oman alansa tarpeettomuutta. Tosiasia on, että paskakaivossa uutta pumppua vaihtava Reino on yhteiskunnalle paljon tärkeämpi kuin sittisontiaisten parittelurituaaleja väitöskirjassaan tarkastellut korkeakoulutettu.
Korkeakoulutettujen työttömyys
Ylikoulutuksesta puheen ollen, on korkeakoulutettujen työttömyys on Suomessa todella suurta. Heinäkuussa 2026 se on ollut koko Suomen mittaushistorian korkeinta.
Heinäkuussa 2026 korkeakoulutettuja työttömiä oli 67 000, määrän kasvettua 9 000 henkilöllä vuodessa! Elokuussa 2025 korkeakoulutettuja työttömiä oli n. 57 900, mikä oli 19,3 % kaikista työttömistä.
Tohtorit ovat jo oma lukunsa. Työttömiä tohtoreita on Laboren tutkimuksen mukaan jo noin 1900 (2024). Vuonna 2024 suoritettiin niin ikään 1900 tohtorintutkintoa. Tohtoreiden kokonaismäärä sentään on 50 000 yläpuolella. Silti tohtoreita valmistuu suoraan työttömyyteen.
Koulutus ei enää ole tae työpaikasta. Tarvitsemme myös ne "paskahommat".
Konkurssit tapissa - työpaikat kateissa
Konkurssien määrä kääntyi jyrkkään kasvuun Marinin Hallituksen aikana vuonna 2022. Osaltaan tähän vaikutti koronavuoien konkurssikielto, joka patosi tarvetta. Tuosta seurasi edelleen jatkuva lama, joka on pahentunut kuukausi kuukaudelta.
Viimeisten 12 kuukauden aikana on vireille pantu yli 4 000 konkurssia. Se ei ole vähäinen määrä.
Jos tässä jotakin hyvää haluaa löytää, se lienee konkurssien määrän hidastuminen. Siis se, että konkurssien määrä edelleen kasvaa, mutta ei enää ihan niin nopeasti...
Yrityskanta vähenee
Jos katsotaan konkurssien lisäksi lopettaneiden yritysten määrää, on kehitys suorastaan kammottavaa:
2023: 30 837
2024: 43 935
2025: 52 600
Vuonna 2025 aloittaneita yrityksiä oli 43 800 eli Suomen yrityskanta supistua - siis yritysten määrä väheni - 8 800 yrityksellä. Hyvää etsiessä on tuudittauduttava siihen, että loppuvuonna 2025 tuo lopettaneiden yritysten määrä kääntyi sekin laskuun.
Vientiteollisuutta tarvitsemme ennen kaikkea
Vientiteollisuus tuo Suomeen töitä. Niihin työllistyvät jakavat rahaa edelleen muualle yhteiskuntaan luoden lisää työtä.
Vientiteollisuus ja ruokatuotanto ovat ne kaksi ehdotonta edellytystä hyvinvointivaltiolle. Ilman niitä emme pärjää ja niiden alasajosta ongelmammekin nyt johtuvat.
Vientiteollisuus tuo Suomelle rahaa, koska siinä Suomessa ja suomalaisia työllistäneet tuotteet myydään ulkomaille, josta Suomeen virtaa vastavuoroisesti rahaa. Olemme siis saamapuolella.
Vientiteollisuus vetää, kun olemme halvempi vaihtoehto kohdevaltion omiin sisämarkkinoihin verrattuna. Jos he taas voivat tuottaa tuotteet edullisemmin omassa maassaan, tai jossakin muussa maassa, he valitsevat sen toimittajakseen. Tästä syystä Suomen on tärkeää olla hinnaltaan kilpailukykyinen.
Verot rasittavat
Vientiteollisuutta rasittavat Suomen korkeat verot. Ne nostavat suomalaisen palkansaajan maailman kalleimpien joukkoon. Ei riitä, että suomalaisen palkan ostovoimaa verotetaan korkeilla tuloveroilla, lisäksi ostovoimaa verotetaan runsailla kulutusveroilla, jotka kohdistuvat myös välttämättömyyshyödykkeisiin.
Nämä yhdessä kasvattavat suomalaisen vientiteollisuustyöntekijän palkkavaadetta ja sitä kautta vientiyrityksen kuluja. Se taas näkyy maailmanlaajuisilla markkinoilla huonompana tuotteiden menekkinä ja tehdastöiden siirtymisenä muihin maihin.
Ratkaisu ei ole kurittaa työttömiä
Se todellakaan ei ole se ratkaisu. Ei varsinkaan niiltä valtapuolueilta, jotka ajavat työmarkkinoiden kyllästämistä ulkomaalaisella työvoimalla.
Työtöntä töihin käskyttävä ei ymmärrä kansantalouden alkeita - ei vaikka olisi kansantaloustieteilijä. Vaikka työttömyysetuuksilla on passivoiva vaikutus, on suurin ongelma edelleen työpaikkojen puute.
On suorastaan epäreilua, että samaan aikaan, kun suomalaiselta työssäkäyvältä kerätään ennätysveroja, hän ei voi varautua säästämällä työttömyyteensä, koska on niin raskaasti verotettu työssä käydessään. Nykyjärjestelmä köyhdyttää meitä toden teolla.
Tämän artikkelin kirjoittamisessa ei ole käytetty tekoälyä.
Lähteet
STT - työttömyyden ansaan jääneet tohtorit
STT - Lopettaneiden yritysten määrä kasvoi
Tilastokeskus - Konkurssien määrä synkin sitten 90-luvun lamavuosien
Ismo Leppänen - Ylöjärven Perussuomalaiset
