Näin Suomen väestörakenne on muuttunut 1990-2026

Miltä väestörakenne näyttää nyt

Tuoreimmat viralliset luvut ovat vuodenvaihteesta. Suomen väkiluku oli vuoden 2025 lopussa 5 652 881.

Suurimmat vieraskieliset ryhmät ovat venäjänkieliset (102 618), vironkieliset (48 495) ja ukrainankieliset (46 696).

Väestörakenne ei myöskään ole sama joka puolella Suomea, vaan erot ovat suuria. Uudellamaalla ulkomaista syntyperää on 20,1 prosenttia väestöstä ja Ahvenanmaalla 19,7 prosenttia.

Kunnista kärjessä ovat talousvaikeuksissa painiva demarivetoinen Vantaa (30,5 %), Kokoomus-vihreävetoinen Espoo (26,0 %) ja Suomessa toimivan Ruotsalaisenkansanpuolueen johtama Närpiö (23,8 %). Samaan aikaan suuressa osassa maata luku on muutaman prosentin luokkaa. Kun pääkaupunkiseudulla ja Pohjanmaan-Länsi-Suomen kasvihuonepitäjissä puhutaan aivan eri todellisuudesta kuin Kainuussa, ei ole ihme että keskustelu on sekavaa.

Kuva 1: Osuus nousi alle prosentista 11,7 prosenttiin 35 vuodessa.

Mitä on tapahtunut vuodesta 1990

Vuosi 1990 on hyvä lähtökohta, koska Tilastokeskuksen syntyperätiedot alkavat siitä. Se on myös se Suomi, jonka moni muistaa: Neuvostoliitto oli vielä olemassa, lama oli tulossa ja väkiluku hipoi viittä miljoonaa.

Sama muutos näkyy kielessä. Vieraskielisiä oli vuonna 1990 vain 24 873 eli puoli prosenttia väestöstä. Sadan tuhannen raja ylittyi vuonna 2001, kahdensadan tuhannen vuonna 2009, ja vuoden 2010 lopussa vieraskielisiä oli 224 388. Vuonna 2020 luku oli 432 847 ja vuonna 2025 jo 646 392. Kasvu ei siis ole tasaista vaan kiihtyvää: ensimmäiset satatuhatta kesti yksitoista vuotta, viimeisin satatuhatta noin kaksi vuotta.

Kiinnostavin luku syntyy kuitenkin vasta vähennyslaskusta. Väkiluku kasvoi vuosina 1990-2025 noin 654 000 henkilöllä. Ulkomaalaistaustaisten määrä kasvoi samassa ajassa noin 623 000 henkilöllä. Suomalaistaustaisia on siis tänään suunnilleen saman verran kuin 35 vuotta sitten - noin 4,96 miljoonasta noin 4,99 miljoonaan. Käytännössä koko Suomen väestönkasvu kolmen vuosikymmenen ajalta tulee ulkomaalaistaustaisesta väestöstä.

Perussuomalaisten puheet väestönvaihdosta eivät tätä taustaa vasten olekaan tuulesta temmatut, kuten epärehellisempi poliittinen leiri kera median antaa ymmärtää. Suomen väkiluvun kasvu nojaa käytännössä täysin maahanmuuttoon ja ulkomailta tulevaan väestöön, joka jää pienilukuisten "kantasuomalaisten" elätettäväksi tai joka kilpailee suomalaisen työvoiman kanssa alimpien tuloluokkien töistä.

Kuva 2: Noin 95 prosenttia väestönkasvusta selittyy ulkomaalaistaustaisen väestön kasvulla.

Mihin suuntaan ollaan menossa

Vuoden 2026 viralliset vuositiedot valmistuvat vasta ensi vuoden alussa, mutta suunta on jo nähtävissä eikä se käänny hetkessä. Kolme asiaa määrää lopputuloksen:

Syntyvyys on historiallisen matalaa. Kokonaishedelmällisyysluku oli vuonna 2024 tilastohistorian matalin, 1,25 lasta naista kohden. Vuonna 2025 se nousi hieman, ennakkotiedon mukaan noin 1,30:een. Se on yhä kaukana väestön uusiutumiseen vaadittavasta noin 2,1:stä. Yhden vuoden nousu ei ole käänne.

Kotimaankielisten määrä vähenee jo. Suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä laski vuoden 2025 aikana 19 334 henkilöllä. Kuolleita on enemmän kuin syntyneitä, eikä sitä vajetta korjata millään lapsilisällä lyhyessä ajassa.

Väestönkasvu tulee kokonaan maahanmuutosta. Väkiluku kasvoi vuonna 2025 yhteensä 16 910 henkilöllä, mikä on noin puolet edellisvuoden kasvusta. Maahanmuutto väheni selvästi edellisvuodesta, mutta oli silti tilastohistorian kolmanneksi suurin. Samaan aikaan väkiluku kasvoi 77 kunnassa ja laski 227:ssä.

Eli ilman maahanmuuttoa Suomen väkiluku olisi jo kääntynyt laskuun, ja ulkomaalaistaustaisen väestön osuus kasvaa myös silloin, kun maahanmuutto vähenee - koska toinen polvi syntyy jo täällä. Toisen polven määrä on kaksinkertaistunut yhdessätoista vuodessa ja ylitti juuri 100 000 henkilön rajan. Heistä 43,5 prosenttia on "eurooppalaistaustaisia", 32,1 prosenttia aasialaistaustaisia ja 22,1 prosenttia afrikkalaistaustaisia.

Miksi väkiluvun pitäisi kasvaa?

Oikeastaan kaikki muut kuin perussuomalaiset pitävät Suomen väestönkasvua pakollisena. Asia on sikäli kummallinen, että samat puolueet, rakas vasemmistosiipi eritoten, pitävät esimerkiksi talouden jatkuvan kasvun tavoittelemista ikävänä, välttelemisen arvoisena ja marssittaa estradille toinen toistaan pöhkömpiä asiantuntijoita kertomaan, kuinka huono asia se on. Miksi tämä sama logiikka ei päde kuitenkaan Suomen väestönkasvuun, vaan sen tulee kasvaa väkisin, vaikka sitten ulkomaalaisten kautta?

Luomalla ulkomaalaisille täydelliset elinolosuhteet suomalaisten kustannuksella, ulkomaalaisten syntyvyys Suomessa kasvaa

Kas kummaa, niin se vain on.

Voimme siis todeta, että kun luomme ulkomaalaisille täydelliset elämisen olosuhteet: ilmainen vastikkeeton toimeentulo, ilmainen asuminen, ilmainen ruoka, ilmainen mahdollisuus yhteiskunnan palveluihin, ilmaiset harrastukset, ilmaiset tavarat jne. sekä täydellinen päätäntävalta omasta ajastaa, joka mahdollistaa täysipäiväisen rannalla loikoilun, kasvaa heidän syntyvyytensä Suomessa.

Samaan aikaan, kun maahanmuuttajat vetelehtivät puistoissa ja rannoilla nauttimassa ilmaista elämää, ovat maksajat töissä, eivätkä ehdi lisääntymään. Siis ulkomaalaiset, maailman ylivoimaisesti suurinta etnistä ryhmää edustavat rodut, elävät meidän kantasuomalaisten maksamaa unelmaelämää ja lisääntyvät ennätystahtiin, kuten kotimaissaankin tekevät.

Tämä kaikki siitä huolimatta, että Suomen vasemmisto kantaa huolta maailman jatkuvasti lisääntyvästä ihmismäärästä. Siitä huolimatta he kannattavat yhteiskuntamme romahduttamista pidättäytymällä itse lasten teosta ja tuottamalla maahan muiden maiden kansalaisia - maailman väkiluvun kasvaessa ennätystahtiin.

Tony Halme oli oikeassa.

Suomen tulisi antaa kaikki kehitysapu kondomeina - ei minään muuna.

Lähteet

• Tilastokeskus: Väkiluvun kasvu hidastui vuonna 2025
• Tilastokeskus: Suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia nyt yli 100 000
• Tilastokeskus: Vieraskielisten määrä ylitti 600 000 henkilön rajan vuoden 2024 aikana
• Tilastokeskus: Ulkomaalaistaustainen väestö 2020
• Tilastokeskus: Katsaus Suomen väestöön 2010
• Tilastokeskus: Syntyvyydessä pientä nousua vuonna 2025

Ismo Leppänen - Ylöjärven Perussuomalaiset