Ylen tuhlailu on lopetettava
Hallitus on ollut tänäkin vuonna jälleen synkkänä, koska talouskasvu on edelleen heikkoa ja alijäämä alati lisääntyy kasvavien julkisten menojen vuoksi [1]. Samaan aikaan YLE - Yleisradio - saa Suomen 8,7 miljardin euron verran alijäämäisestä vuosibudjetista 0,6 miljardia eli tarkalleen 593 652 miljoonaa euroa.
Aikana, jolloin vyötä on jälleen kiristettävä, tavan kansalainen herää kysymään, miksi minun pitää niukistella ja maksaa orjallisesti veroja, kun samaan aikaan näitä samoja rahoja käytetään täysin vailla tietoa siitä, mihin niitä tosiasiallisesti kanavoidaan? Yle olisi oiva leikkauskohde, mutta eihän sellainen sovi, koska siellä jokaista senttiä tarvitaan.
Ylen rahoitus on aiheena pyhä ja sen budjetti hämyisen salainen. Kun kansalainen joutuu maksamaan yle-veroa, eikö hänellä ole täysi oikeus tietää maksamansa rahan kohde ja käyttötapa? Tai mieluiten, eikö kansalaisella pitäisi demokraattiseksi väitetyssä valtiossa olla oikeus päättää siitä, mitä palveluita hän ostaa ja keneltä?
Minusta Ylen rahankäytön tulisi olla täysin julkista tai Yle tulisi kokonaisuudessaan jättää julkisesti kerättyjen varojen ulkopuolelle. Ei ole oikein, että kansalainen maksaa pakkoveroa Yleisradiolle, tietämättä rahan käyttötapaa.
Se vähä, mitä Ylen rahan käytöstä tiedetään, ei kieli vastuullisuudesta tai veroeurojen vastuullisesta ja tarpeellisesta käytöstä, vaan on suora osoitus "rälssin" huolettomasta bilettämisestä - sinun rahoillasi.
Suomen talous on pahasti alijäämäinen ja verot tapissa
Summa summarun: Suomi ostaa kaupasta 90,3 miljardilla (eli noin 16 418,18 € / suomalainen), saa palkkaa vain 81,6 miljardia ja elää siis velaksi 8,7 miljardin euron verran. Ei kovin juhlallisia lukuja.
Suomen kokonaisveroaste on maailman korkeimpia, ellei jo korkein. Poliitikot piilottelevat Perussuomalaisia lukuun ottamatta erilaisten asiantuntijoiden selän takana kansan ihmetellessä nykytilannetta. Näiltä aisantuntijoilta ei ole jäänyt kuulematta sekään, että Suomen veroaste ei ole kohtuuttoman korkea ja että verotusta voitaisiin edelleen kiristää [3]. Morjes.
Yle nielee vuosittain 109 € per kansalainen ostovoimaa
Ylen hinta veronmaksajille on suorana tukena Yle-veron muodossa 593,652 miljoonaa euroa vuonna 2026.
Vähättelyä Yle-veron suuruudesta kuulee tämän tästä. Se ei kuulemma ole niin suuri ja sitä jopa verrataan suoratoistopalvelun (esim. Netflix, HBO, Disney) kuukausimaksuun. Toisaalta edellä mainittujen kohdalla minulla on oikeus päättää maksanko Netflixin kaltaiselle suoratoistopalvelulle. Olen päätynyt olemaan maksamatta. Ylen kohdalla en tätä valintaa voi tehdä, vaikka en sitä oikeastaan lainkaan edes katso. Miksi minulla ei ole tätä mahdollisuutta valita?
Toinen yleinen perustelu on se, että Ylen budjetti on vain pienen pieni 0,65 % osuus valtion koko vuosibudjetista - siis siitä samasta, joka on 8,7 miljardia alijäämäinen. Eikä se kuulemma olisi kuin pieni säästö, jos Ylen budjetti puolitettaisiin, vain vaivainen 0,33 % muutos.
Todellisuudessa tässä puhutaan 300 miljoonan euron suuruisesta summasta. Se on lähes 7 % Suomen talouden vuotuisesta alijäämästä.
Montako sairaanhoitajaa tällä summalla saisi hankittua? Tai niitä paljon kaivattuja poliiseja? Tai mitä jos vain tasapainoitettasiin edes taloutta tämän verran?
Ylen nielemä 600 miljoonan euron summa kerätään suomen kansalaisilta käytännössä yle-verona. Kuinka perusteltua on, että jokaiselta suomalaiselta - vauvasta vaariin - kerätään vuosittain 109 € Ylen rahoittamiseksi? Kansalaisen itsensä päättämänä ylimääräinen 109 € levittäisi paljon hyvää yhteiskuntaan. Nyt sillä saadaan mm. Ylen entisen toimitusjohtajan muotokuva [2], jonka hintaa emme edes rahoittajina saa tietää.
Todellisuudessa Yle-veroa maksoi vuonna 2024 (viimeisin valmis verohallinnon tilasto) 3,77 miljoonaa suomalaista, yhteensä 567,9 miljoonaa euroa eli 158,46 € per henkilö. Se on se raha, joka on poissa ostovoimasta näiden henkilöiden kohdalla.
Itsestäni on aina mielenkiintoista, kuinka jokaisen menetetyn euron perään itketään, kun näitä avokätisiä tukia ollaan leikkaamassa, mutta sama ei koskaan toimi tähän toiseen suuntaan, eli saamapuolella ollessa vain naureskellaan summan pienuutta. Bensapumpullakin hinnan kallistumisen kokee tuskana jokainen ja asiasta nousee pitkät lööpit ja koko some itkee. Ylessä on todellisuudessa kyse samasta asiasta, joten ei nyt enää anneta näiden vähättelyjen purra, kun kyse on Ylen rahoituksen leikkaamisesta.
Ylen budjetti perspektiivissä
Suomessa on 308 kuntaa. Kunnan vuosibudjettina toimii kunnan toimintamenot ilman, että mukaan luetaan investointeja tai kuntayhtiöitä.
Ylen vuosibudjetin ylittää näistä vain kuusi (6): Helsinki (3,48 mrd. €), Espoo (1,52 mrd. €). Tampere (1,278 mrd. €), Vantaa (1,22 mrd. €), Oulu (858,9 M€) ja Turku (879 M€). Esimerkiksi Lahti (548,4 M€) ja Jyväskylä (479,6 M€) jäävät jo Ylen vuosibudjetin alle. Kuulostaako jo riittävältä perusteelta Ylen varojen leikkaamiseen? Kyllä tässä aika isosta rahasta jo puhutaan ja sillä saataisiin valtavasti hyvää yhteiskuntaan.
Suomen kunnista 302 käyttää vuodessa vähemmän rahaa, kuin Yle. Siis 98 % Suomen kunnista käyttää vuodessa vähemmän rahaa kuin Yleisradio. Mieti sitä.
Palkat katossa - veroeurot kanavoidaan johtajien tileille
Ylen nykyinen toimitusjohtaja Maria af Björkesten saa palkkaa 26 000 € kuukaudessa. Tämä tekee 312 000 € vuodessa. Se rahoitetaan täysin julkisista verorahoista. Melkoista sikailua ja oikeuttaa kyllä hyvin Perussuomalaisten käyttämän "rälssi" sanan renesanssin.
Suomalaisista palkansaajista 4-6 % arvioidaan saavan palkkaa enintään 26 000 € vuodessa - siis sen verran, kuin Ylen toimitusjohtaja saa tällä hetkellä kuukaudessa.
Ylen edelliseen toimitusjohtajaan Merja Ylä-Anttilaan verrattuna Maria elää palkkakuopassa, sillä Merjan palkka oli suurempi hänen saatuaan peräti 28 000 €/kk. Vuonna 2024 Merja Ylä-Anttilan kokonaispalkka oli etuineen peräti 349 744 €. Se on valtava raha, kun puhutaan yhden henkilön kustannuksesta, joka peritään kansalta kerätyistä verorahoista.
Palkansaajien mediaanikuukausipalkka on 3615 € (lukua nostaa julkisen sektorin todella kovat palkat, eli älä ihmettele, jos et yksityisellä sektorilla tee tällaista rahaa). mediaanikuukausipalkan saajan tulee tehdä töitä yli seitsemän (7) kuukautta saadakseen nykyisen toimitusjohtaja-Marian palkan ja melkein kahdeksan (8) kuukautta saadakseen Merjan palkan.
Vieläkö ihmettelet, miksi Suomi on tällaisessa talouskurimuksessa? Ei tässä ole nyt kyse miljonäärien liian alhaisesta verotuksesta, vaan liiallisesta julkisten rahojen tuhlaamisesta.
Johtoryhmän tulotkin katossa
Vuoden 2024 tietojen mukaan johtoryhmä sai yhteensä noin kahden miljoonan edestä palkkioita. Yksittäisten johtajien tietoja Yle ei luonnollisestikaan julkaise, mutta verotietojen perusteella johtoryhmän jäsenten palkat ovat 125 000 - 190 000 € vuodessa. Kovia rahoja, joista yksityisen sektorin johtajat vain haaveilevat - tai ainakin tuottavat valtavan määrän arvoa edustamalleen yritykselle.
Ei tällaisille palkoille ole julkisessa - tai missään verovaroja nauttivassa organisaatiossa - mitään perustetta.
Ylen entisen toimitusjohtajan muotokuvan hinta ei ole julkista
Vasta 7.9.2026 Yle julkaisi toimitusjohtajanaan 2018-2025 toimineesta Merja Ylä-Anttilasta tilatun muotokuvan. Kyseessä oli Ylen mukaan perinne, jota pidetään yllä. Kuvan otti valokuvaaja-videotaiteilija Elina Brotherus. Asiasta uutisoi muun muassa Iltalehti [2].
Kyseessä on valitettavan todellinen esimerkki Ylen rahan käytöstä. Entisestä toimitusjohtajasta pitää vuonna 2026 saada muotokuva, jonka hinnasta nousee lehdistössä kohu. Silti emme saa tietää sen kohukuvan hintaakaan. Ei järin demokraattista.
Itse pohdin myös kalliiden muotokuvien mielekkyyttä. Ymmärrän, jos kovaa rahaa ulkomaankaupalla takova yritys ilman julkisen rahan tarvetta tilaa johtajansa koirastakin ammattimalarin tekemän muotokuvan, mutta en milloinkaan sitä, että maksajana on veronmaksaja. Jatkossa Ylen toimitusjohtajien muotokuvat tulee korvata valokuvalla, jonka voisi ottaa vaikka lähin joutilas kameramies omalla puhelimellaan.
Monen muun julkisen rahan käyttäjän toiminnalta vaaditaan läpinäkyvyyttä
Julkisen rahan käytön peruslähtökohtana pitäisi olla avoimuus. Meillä on kansalaisina monia erilaisia jukishallinnon julkisuutta takaavia lakeja. Julkisuuslaki antaa kansalaisille oikeuden saada tietoa julkishallinnosta ja tilintarkastuslaki vaatii tuottamaan vuosittaiset tilintarkastukset ja laskelmat. Ylellä näitä valvoo Traficom ja tilintarkastaja. Julkista tietoa ne eivät Ylen kohdalla ole.
Valtion ja kuntien taloudet ovat hyvinkin avoimia sen asukkaille. Osa kunnista julkaisee jopa ostokuittinsakin. Ylen kohdalla tämä jää haaveeksi siitä huolimatta, että kyseessä on veroetuuden omaava yhtiö. Ei kovin 2020-lukuista.
Yleisradiolakiin lisättiin 2025 velvollisuus Ylen talouden ja toiminnan avoimuuden lisäämiseksi. Varojen avointa ja tehokasta käyttöä valvomaan asetettiin Ylen hallintoneuvosto. Eli suomeksi sanottuna: mitään ei tehty. Edelleen mielessäni on kysymys siitä, miksi valtion ja kuntien taloudet ovat läpinäkyvämpiä kuin Ylen?
On helppo uskoa, ettei Ylenkään 0,6 miljardin budjetti kulu vain ydintoiminnan pyörittämiseen, sillä siellä missä on paljon heikosti valvottua rahaa, on myös sen höllää käyttöä.
Yle pystyy tuottamaan ohjelmia edelleen normaalisti, vaikka budjetti pienenisi
Katsotaanpa Ylen budjetin historiaa. Muutan selvyyden nimissä rahat euroiksi, koska markat sekoittavat vertailua. Lisäksi lasketaan inflaatioperusteisesti.
1965 86,6 Mmk > 14,6 M€ > nykyrahassa inflaatio huomioiden noin 192 M€
1980 673,7 Mmk > 113 M€ > nykyrahassa inflaatio huomioiden noin 364 M€
Eli 1980-luvulla pärjättiin reilulla puolella nykyrahasta, vaikka huomioidaan inflaatio. Reaalirahassakin puhutaan 113 miljoonasta eurosta vastaan nykyinen 600 miljoonaa.
Kyllä Yle voisi toimia paljon pienemmälläkin taloudella. Minulle sopisi hyvin, ettei Yle saisi lainkaan julkista rahoitusta, vaan joutuisi toimimaan täysin markkinaehtoisesti. Tällä olisi kaksi todennäköistä lopputulosta: sen ohjelmisto muuttuisi paremmaksi ja katsoisin sitä enemmän tai sen toiminta loppuisi konkurssiin.
Miksi Suomen talous sakkaa ja kansa köyhtyy?
Korkean verotuksen vuoksi.
Suomen kansalaiset ovat poikkeuksellisen verokuorman alla. Maksat korkeita veroja kulkeaksesi töihin. Maksat veroja siitä, että teet työtä. Maksat korkeita veroja jo verotetulla palkalla ostamistasi tavaroista. Maksat veroja jopa vielä kuolemasi jälkeenkin.
Suomalainen elää köyhänä, vaikka kuuluu maailman hyvätuloisimpiin, jos verotusta ei lasketa lukuun. Korkeat verot aiheuttavat mm. autokannan vanhentumista, kulttuurin rapautumista, yhteiskunnan lieveilmiöiden kasvua ja mielenterveysongelmien lisääntymistä. Ne heikentävät merkittävästi Suomea ja suomalaisten elämänlaatua.
Kirjoittaja & artikkeli
Tämän artikkelin on kirjoittanut poliittisena mielipiteenään Ismo Leppänen Ylöjärveltä. Olen Ylöjärven perussuomalaisten jäsen. Vastaan mielipiteistäni Suomen lain edessä.
Tämän artikkelin kirjottamisessa ei ole käytetty tekoälyä, vaan olen kärsinyt sen vaatiman jokaisen näppäimistön painamisen vaatiman iskun sormenpäissäni. Jokainen kielioppi- ja kirjoitusvirhe ovat inhimillistä käsialaa.
