Maahanmuuttajat valtaavat Suomen ammattikoulut

Numerot kertovat - ammattikoulut ovat maahanmuuttajien kansoittamia

Keskustelu sosiaalisessa mediassa käy vilkkaana. Sulla on varmaan joitain numeroita antaa mulle? - kyseltiin Purralta välittömästi. Jostakin syystä kukaan ei niitä lukuja oikein tuolla somessa anna. Liekö syy sama kuin itselläni eli se, ettei maksuttomien viestien pituus riitä kattavaan vastaukseen? Ainakaan niin kattavaan kuin haluaisin. Toki näille nettikesksutelun puoliammattilaisille varmasti aika köykäisetkin luvut riittäisivät haukuttaviksi.

Tutkin asiaa. Numerot tukevat hyvinkin ministeri Purran väitettä.

Vieraskielisten opiskelijoiden osuus

Tuorein koulutuksesta saatavilla oleva tilasto löytyi tätä kirjoittaessa Tilastokeskukselta vuodelta 2024 (https://stat.fi/fi/julkaisu/cm10h0s456xn607w1p9i0bolb). Tilasto on tarkastettu 16.10.2026. Sen mukaan vieraskielisten (äidinkieli muu kuin suomi, ruotsi, saame) opiskelijoiden osuus:

Kaikilla koulutusasteilla on yhteensä 205 800 vieraskielistä opiskelijaa. Näin he edustavat Suomen 1,4 miljoonan opiskelijan kokonaisjoukosta peräti 14 %:ia.

Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoista vuonna 2024 oli vieraskielisiä (suluissa vuoden 2022 arvot):

• Ammatillinen koulutus: 19 % (2022: 15 %)
• Ammattikorkeakoulutus: 15 % (2022: 11 %)
• Yliopistokoulutus: 14 % (2022: 11 %)
• Esi- ja perusopetus: 13 % (2022: 10 %)
• Lukiokoulutus: 10 % (2022: 8 %)

Tilastojen valossa voidaan hakijoiden osalta siis puhua todella suuresta ulkkomaalaisopiskelijoiden edustuksesta, kun 5,5 miljoonan asukkaan Suomessa on yli 200 000 vieraskielistä opiskelijaa. Lisäksi on huomattava, että ulkomaalaisten määrä on kasvanut kahden vuoden aikana huomattavasti.

Opetushallituksen, joka tuottaa päällekkäistä tilastoa asiasta, tutkimus (Vipunen/Koski) kertoo luvuksi Tilastokeskuksen virallista arvoa pienemmän luvun vuodelle 2023. Tuo noin 4 % kasvu voi kuitenkin selittyä ihan vain opiskelimäärän todellisella vuosikasvulla, jota Tilastokeskuksen tieto tukee. Tilastokeskuksen mukaan vieraskielisten määrä on noussut vuoden 2022 15 %:sta tässä artikkelissa esitettyyn vuoden 2024 19 %:n.

Ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden osuus**

**Syntyperäpohjainen: molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla.

Kaikista opiskelijoista heitä oli (kaikki opintoasteet mukaan lukien) yhteensä 15 % ja tutkinnon suorittaneista 12 %.

**Kaikista opiskelijoista heitä oli vuonna 2024 (kaikki opintoasteet mukaan luettuina) 19 % eli viidennes. Koulutusasteittain he jakautuvat seuraavasti (suluissa vuoden 2022 arvot):

• Ammatillinen koulutus: 19 % (2022: 15 %)
• Ammattikorkeakoulutus: 20 % (2022: 12 %)
• Yliopistokoulutus: 13-15 % (2022: 12 %)
• Lukiokoulutus: 9 % (2022: 8 %)

Tässäkin voimme huomata, kuinka ulkomaalaistaustaisten määrä on huomattavasti kasvanut kahden vuoden aikana. Jo nyt on tieto, että ulkomaalaistaustaisten määrä on kasvanut myös vuoden 2024 jälkeen huomattavasti.

Ulkomaalaisten ja ulkomaalaistaustaisten kokonaisosuus

Ammatillisen koulutuksen 2024 uusista ja aloittaneista opiskelijoista yhteensä 22 % on ulkomaalaisia. Tämä ei ole normaalia kehitystä opiskelijoiden taustassa. Tämä ei millään tavoin palvele suomalaisten saati Suomen etua. Tämän kaiken maksaa suomalainen veronmaksaja eli juuri sinä.

Lukuvuosimaksu-uudistus

Suomessa toteutettiin, perussuomalaisen hallituspolitiikan seurauksena, 1.8.2026 alkaen EU/ETA -alueiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille lukuvuosimaksu lukioissa ja ammattikouluissa ja samalla poistettiin heistä maksettava valtion osuus oppilaitoksille. Tämä näkyi heti ja rajusti.

Vaasan Vamian kokkilinjalle tuli ennen lukuvuosimaksu-uudistusta 4059 hakemusta [1]. Hakemuksista 1962 tuli Nigeriasta! Uudistuksen jälkeen hakemuksia tuli reilu 500 [2] eli pudotusta oli 88 %. Tämä on aivan selvä todiste siitä, että maksuton koulutus on se syy, miksi tänne tullaan. Ei veronmaksajien tehtävä ole ylläpitää kouluja ulkomaalaisia varten. Nigeriassa on muuten yli 240 miljoonaa asukasta, siis 44 kertaa enemmän asukkaita kuin Suomessa, eli tulivat eivät ole sieltäkään loppumassa.

Lakimuutosesityksen mukaan lukukausimaksuista edelleen vapautettuja ovat tilapäisen suojelun piirissä olevat, joita tällä hetkellä ovat esim. ukrainalaiset.

Ei saa olla sinisilmäinen kuin suomalainen

Suomessa elää sitkeässä ajatus, jossa ulkomaiden kansalaisia kannattaa muka kouluttaa. Yhtä sitkeässä istuu käsitys siitä, että Suomessa vallitsee työvoimapula.

Kumpikin väite on väärä ja niiden todellinen tarkoitusperä on vain häiritä kotimaan työmarkkinoita. Anarkistinen vasemmisto nauttii häirinnän aiheuttamasta työmarkkinakaaoksesta luullen sen auttavan kannatuksensa nousussa ja saahan se äänestäjiäkin Suomen löyhien äänesytysoikeussäännösten vuoksi. Ääriahne oikeisto taas liehittelee ahneuksissaan ja katkeruuksissaan rahoittajiaan ja äänestäjäkuntaansa, joka kaipaa lyhytnäköistä palkka- ja osaamistason dumppausta työmarkkinoilla.

Liian yleistä on sekin, että papukaijan tavoin toistellaan mantraa, jonka mukaan ulkomaalaisperäinen työvoima mahdollistaa elämämme tulevaisuudessa. Mutta ei tähdet vielä aivan niin kyllä tuiki.

Peruskoulun oppimista mittaavien PISA-tutkimusten esiin tuomat tulokset siitä, että ensimmäisen polven maahanmuuttajataustaisista oppilaista heikko lukutaito on peräti 61 %:lla ja heikko matemaattinen osaaminen 58 %:lla. Vielä toisenkin polven maahanmuuttajien kohdalla lukutaito on heikko lähes uskomattomalta kuulostavalla 39 &:lla ja laskutaito on heikko 43 %:lla.

Oppimistulokset siis kyllä paranevat sukupolvi kerrallaan, ollen edelleen heikkoja. Tämä kertoo, millaista ainesta ulkomailta haalimme suomalaista väestöä korvaamaan. He päätyvät kilpailemaan enintään matalan osaamisen työpaikoista, joihin meillä riittää jo tekijöitä yllin kyllin omasta takaa. Itse haluan ostaa partupalveluni, ruokani ja taksimatkani jatkossakin suomalaiselta.

Turhaan ei kannata kouluttaa eikä varsinkaan muiden maiden kansalaisia

Kaikilla toimialoilla joilla itse olen toiminut, tiedetään täysin hyvin koulutukseen liittyvät todellisuus. Koulu on pakollinen hidaste työelämään siirtymisessä. Se on monivuotinen tyhjää täynnä oleva rupeama ja sieltä tuleva aines ei ole lainkaan valmis työmaailmaan. Oman kokemukseni mukaan aikuisopiskelijat ovat parasta ainesta, etenkin ne, jotka ovat opiskelleet uuden tutkinnon työnsä ohessa.

Purra sanoi Suomen Uutisten 4.2.2026 julkaisemassa artikkelissa [3] "oppilaitoksille ei pitäisi maksaa siitä, että ne hankkivat opiskelijoita kehitysmaista". Hän epäili artikkelissa myös sitä, työllistyisivätkö nämä henkilöt todella Suomessa?. Hän jatkoi "-- Oppilaitoksille ei pitäisi maksaa siitä, että ne haalivat opiskelijoita kehitysmaista vaan siitä, että koulutetaan riittävä määrä kotimaisia nuoria".

Itse täsmentäisin, että Suomessa tulisi kouluttaa myös muita kuin nuoria, koska alan vaihtaminen on yleistä ja pakolista nykyisin jatkuvasti heikossa taloustilanteessa, joka pakottaa vaihtamaan alalta toiselle. Aikuiskoulutus myös parantaa työvoiman liikkuvuutta alalta toiselle.

Kouluille kouluttaminen oli liiketoimintaa

Koulutus oli pitkään liiketoimintaa, jonka maksoi veronmaksaja. Opiskelijoita haalittiin mistä tahansa, kunhan niitä oli. Ammatillisten oppilaitosten valtionosuusrahoituksesta 70 % tuli suoraan opiskelijamäärän mukaan. Se oli seurausta heikosta politiikasta, jossa yksityisen sektorin jatkuvaa kasvua tavoitteleva malli yritettiin sovittaa julkiselle sektorille, mutta maksattaa lasku veronmaksajilla.

Ennen Perussuomalaisten läpi ajamaa lukuvuosimaksu-uudistusta ammattiopistot saivat lukuvuosimaksuna 7000 € valmistunutta opiskelijaa kohti. Uudistuksen jälkeen 1.8.2026 alkaen tämä muuttui ja uusi 105 a § (HE 143/2025) edellyttää koulutuksen järjestäjää perimään vähintään koulutuksen järjestämisestä keskimäärin aiheutuvien kulujen kattavan lukuvuosimaksun. Mitään kiinteää hintaa laki ei edellytä, vaan harkintavalta on oppilaitoksilla.

Yritin etsiä tietoa siitä, millaisia lukukausimaksuja oppilaitokset perivät. En kuitenkaan löytänyt niistä viitteitä edes oppilaitosten sivuilta.

On joka tapauksessa selvää, että kun oppilaitos ennen sai lukuvuosimaksun kautta 7000 euroa per valmistunut opiskelija, maksaa lukukausimaksun, minkä suuruinen lieneekään, nyt opiskelija itse. Se on totta vieköön romahduttanut ulkomaalaisten kiinnostuksen suomalaista koulutusta kohtaan. He todella olivat vain ilmaisen ulkomaalaisen tutkinnon perässä. Kukapa olisi uskonut?

Koulutus ei ole oikeaa tuottavaa liiketoimintaa, elleivät opiskelijat tule ulkomailta ja maksa todellisia opintokulujaan kokonaan itse niin, että heistä koituu Suomen valtiolle vain tuloja.

Epäilen kuitenkin, olisiko Suomen heikkotasoiseksi valahtaneelle ammattikoulutukselle maksavia asiakkaita ulkomailta asti? Tulisivatko nigerialaiset edelleen täysimääräisesti maksaen suomalaisen koulutuksen pariin, jossa opintopäivät kuluvat oppilaiden tuuratessa opettajaa tai etsien vastauksia Googlesta tai tekoälystä? Eppäilen.

Suomalaiset koulut ovat olemassa vain ja ainoastaan Suomen etujen vuoksi. Niiden tehtävä on tuottaa suomalaisia osaajia suomalaisen työelämän tarpeisiin, yksityiselle sektorille. Niiden tehtävä ei ole lainkaan tuottaa osaajia muiden maiden kansalaisista Suomeen tai ulkomaille.

Mutta. Kannatan ehdottomasti ulkomaalaisten kouluttamista Suomessa, jos he todella maksavat koulutuksen täysimääräisesti, kaikkine sen aikaisine kuluineen (asuminen, terveydenhuolto jne.) ja he eivät edes oleta saavansa Suomesta pysyvää asuinpaikkaa pelkän opiskelun perusteella. Lähtökohtaisesti Suomen rajojen tulee estää sen ulkopuolisten kansalaisten vapaa ja perusteeton muutto Suomeen.

Jos koululle ei riitä suomalaisia opiskelijoita, sen olemassaolon mielekkyys tulee kyseenalaistaa. Se on normaalia politiikkaa.

Artikkeli, tekoälyn käyttö ja kirjoittaja

Tämänkin poliittisen artikkelin ammattikoulujen maahanmuuttajien suuresta määrästä olen kirjoittanut itse omin suurin kätösin. Ei ole tekoäly tässäkään ollut työssään, vaan vain omat pienet aivonystyräni. Tekoälyn käyttö tällaisissa poliittisissa artikkeleissa ei olisi kovin eettistä saati rehellistä. Haluan, että kuulet juuri minun ääneni ja ajatukseni. Haluan, että näet virheeni ja onnistumiseni. Tästä saa arvioitua vaikka äidinkielen osaamistaitoni.

Ismo Leppänen

Lähteet

1. Yle Svenska, 11.10.2025 https://yle.fi/a/74-20187241
2. Yle, 20.4.2025 https://yle.fi/a/74-20220687
3. Suomen Uutiset, 4.2.2026 https://www.suomenuutiset.fi/purra-oppilaitoksille-ei-pitaisi-maksaa-siita-etta-ne-hankkivat-opiskelijoita-kehitysmaista/